Täyteläistä elämää

elämä

Kun laitoin tämän sivuston pystyyn viime syksynä, suunnittelin jossain vaiheessa kirjoittavani blogia myös tänne. En todellakaan suunnitellut, että ensimmäinen blogipostaukseni ilmestyisi aikana, jolloin tulevaisuudennäkymät muuttuvat lähes tunnin välein. Mutta nyt tuntuu hyvältä hetkeltä kirjoittaa.

Sivustoni alaotsikko täyteläinen elämä ei syntynyt sattumalta. Täyteläisyys on minulle sitä, että elämässä on monenlaista. On huonompia ja parempia päiviä, on sekä mustan, valkoisen että harmaan sävyjä. Tai kirjavia. Jos saan itse maalata, ehdottomasti enemmän kirjavia.

Välillä on liikaa tekemistä ja välillä liian vähän. Töitä, ei töitä. Harrastuksia, elämäntapoja, sosiaalisia suhteita, liikaa ja liian vähän.

Sunnuntaina käyn aurinkoisen leppoisalla koiralenkillä parhaan kaverin kanssa ja maailma hymyilee. Tiistaina tuskailen, kun asiakas on daiju ja projekti ei etene.

Täyteläisessä elämässä ajamme jatkuvassa tunteiden vuoristoradassa. Kiihdytämme innosta hihkuen vauhdikkaaseen mutkaan, sitten vaunu hidastaa hetkeksi, ehdin vetää henkeä kunnes alamme hivuttautua hiljaa naksuttaen ylöspäin kohti huippua ja pelko nousee kurkkuun. Syöksymme kiukkuisesti alamäkeen, hurjaan kieppiin ja jälleen kiljuen kohti seuraavaa mutkaa!

Mahanpohjassa kutkuttaa. Onkohan tämä hyvä vai huono tunne?

Torstaina pidän puhelinpalaverin sen tiistaisen daijun asiakkaan kanssa, ja huomaan että projekti sujuu sittenkin. Perjantaina syön päivälliseksi pizzaa ja ihmettelen, kun maailma laittaa ovet kiinni.

Juuri nyt vuoristoradan mutkia on paljon enemmän kuin suoria, joilla voisi hengähtää. Ajanko vaunun mukana kiljuen silmät kiinni, vai voisinko vaikuttaa radan mutkiin ja vauhtiin?

Tämä juuri on sitä itseään, täyteläistä elämää. Jokaisessa päivässä voi löytää täyteläisen elämän kaikki puolet ja tunteet. Turhautumisen, lempeyden, myötätunnon, kiukun, ahdistuksen, surun, helpotuksen, ilon, innostuksen. Ja päättäväisyyden selvitä tästäkin.